Kinkku-vihannesgratiini



Mikä ihana päivä.
Hyvin nukutun yön jälkeen suihkun kautta hieman omaa oloa ja ulkoilua Ottosen kanssa.
Siitä kotiin tullessa teetä Murun kanssa ja päivän ruoan valmistusta.
Nyt on sitten gratiini uunissa ja syömme sen pikapuoliin, koska tämä päivä on menoa ja meinikiä täynnä.
Syötyämme lähdemme hakemaan Mumskua ja sieltä pojan kautta tyttärelle kyläilemään.
Meillä on tämä loma aika mennyt tosiaan reissatessa sukulaisilta toisille sekä mikä ihaninta olemme Murun kanssa saaneet paljon vieraita luoksemme.



Saimme joulun alla Murun siskolta paljon juustoja, joita olemme nyt nauttineet monena päivänä.
Tänään juuston loput sekä kinkun kolme viimeistä siivua päätyivät gratiiniin.
Meillä oli tänä jouluna kahdeksan kiloinen kinkku, mutta meillä tosiaan oli kummankin sukua sitä syömässä.
Kinkkumme oli juuri passelin kokoinen meille.
Valmistimme lopusta kinkusta myös herkullisen pellillisen kinkku-pizzaa sekä kinkku-juustopastaa eli kinkku meni viimmeistä murua myöden kaupaksi.

n. 4 dl kukkakaalia, parsakaalia sekä porkkanaa
3 viipaletta kinkkua kuutioina
n. 10 siivua juustoa (oman maku mieltymyksien mukaan)
meillä oli maukkaita juustojen kannikoita  mm. juhlajuuston sekä salaneuvoksen kannikoita
2 rkl juoksevaa margariiniä
1/2 dl vehnäjauhoja
2 dl ruokakermaa
3-4 dl kevytmaitoa
1/2 tl ruususuolaa
1 tl rouhittua valkosipulimaustetta
1 tl mustapippuria


Voit halutessasi keittää hetken kasviskia, mutta itse hakusin tällä kertaa kasvisksista hieman napakoita.
Kaada kasvikset uunivuoan pohjalle.
Kaada kattilaan juokseva margariini sekä vehnäjauhot.
Sekoittele seosta vatkaimella ja lisää joukkoon maito sekä kerma.
Anna kastikkeen hieman kiehahtaa, niin että se menee hieman kokoon.
Leikkaa joukkoon vielä kinkku sekä juusto kuutiot.
Loupuksi edessä on enään maustaminen.
Kaada gratiinikastike kasvisten pinnalle.
Laita vuoka uuniin 200 asteeseen noin 30 minuutiksi tai kunnes ruoka on saanut kauniin värin pintaansa.



Olen oikea talvi-eläin. Nautin lumikylvyistä.
Keikahdan äiteen eteen ja alan pyöriä lumessa.
Tuo äitee nauraa minulle, mutta enhän minäkään naura sille vaikka se käy suihkussa.
Siisti koirahan minä vain olen.

-Otto-




Ilman sadetta 
emme koskaan voi
nähdä sateenkaarta

-Tupu-


Kommentit

  1. Ihana Otto! <3 Täältä lähettää terkut sakemanni Viski, joka myös hullaantuu lumesta. :)

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Kiitos kun kommentoit :)

Suositut tekstit