Lehtikaalikeitto

 


Täällä on ollut niin touhukasta ja mukavaa, etten ole kerennyt teille kirjoitella.
Eilenkin ystäväni soitti aivan yks kaksi yllättäen ja kyseli seurakseen syömään ja nauttimaan iltaa lähi ruokaravintolaan.
Ja sieltähän me itsemme löysimme rupattelemasta ja nauttimasta toistemme seurasta sekä hyvästä ruoasta.
Kyllä ystävät ja hyvä ruoka saa sateisestakin päivästä aurinkoisen.
Tällä hetkellä pienet sateet eivät kyllä pääse päiviäni pilaamaan.
Elämäni tuntuu näet olevan niin mukavasti uomissaan.
Kaikesta löytyy positiivista ja ihanaa eikä mikään asia laahaa mukana painolastina.



Tänään meillä oli ruokalistalla pinaattikeitto ruokana
(yhden hoidokkimme toive-ruoka),
mutta pakasteeseen kurkistaessa totesin, että lehtikaalia on sen verran n. 4 rkl juoksevaa margariiniä

1 dl vehnäjauhoja
1 l täysmaitoa (mielellään luomua)
n. 4 dl silputtua lehtikaalia
4 rkl maustamatonta sulatejuustoa
1/2 tl vaplkopippuria
1 tl luomu sokeria
1 tl ruususuolaa

Sulata voi kattilassa.
 Lisää jauhot hyvin sekoittaen. Anna kiehua hetken.
 Kaada joukkoon maito 2 dl kerrallaan. Kuumenna kiehuvaksi keitto maidon lisäyksien välissä kiehuvaksi.
 Lisää sitten pinaatti sekä sulatejuusto palat.
Anna kiehua hiljalleen muutaman minuutin ajan välillä sekoittaen. Mausta pinaattikeitto.
Älä keitä suolan lisäämisen jälkeen.
Lisää lautaselle pinaattikeiton pinnalle halkaistut, keitetyt munat. 

Tarjoa pinaattikeitto ruisleivän kanssa.tuhdisti tarjolla, että ruoka vaihtuu pinaatista lehtikaaliin.
Lapset eivät maussa mitää eroa huomanneet pinaatti- ja lehtikaalin välillä.
Olen repinyt lehtikaalin lehtiä sekä ohuenpia ruoteja kulhoon ja soseuttanut sauvasekoittimella soseeksi ja pakastanut pussiin niinkuin pinaattikin on kaupan pakaste altaissa.
Tästä siis valmistin tämän kertaisen lehtikaalikeittoni.



n
 4 rkl juoksevaa margariiniä
1 dl vehnäjauhoja
1 l täysmaitoa (mielellään luomua)
n. 4 dl silputtua lehtikaalia
4 rkl maustamatonta sulatejuustoa
1/2 tl valkopippuria
1 tl luomu sokeria
1 tl ruususuolaa

Sulata voi kattilassa.
 Lisää jauhot hyvin sekoittaen. Anna kiehua hetken.
 Kaada joukkoon maito 2 dl kerrallaan. Kuumenna kiehuvaksi keitto maidon lisäyksien välissä kiehuvaksi.
 Lisää sitten pinaatti sekä sulatejuusto palat.
Anna kiehua hiljalleen muutaman minuutin ajan välillä sekoittaen. Mausta pinaattikeitto.
Älä keitä suolan lisäämisen jälkeen.
Lisää lautaselle pinaattikeiton pinnalle halkaistut, keitetyt munat. 

Tarjoa pinaattikeitto ruisleivän kanssa.



Hei taas, ajattelinkin jo, että eikö tuo äitee meinaa enään kirjoittaa ollenkaan tänne blogiin.
Minulla näet olisi teille vaikka ja kuinka paljon kerrottavia asioita.
Olen kotiutunut hyvin tänne Tupun tupaan ja lapset ovat valloittaneet minun sydämmeni täysin ja tuntuu minusta, että nuo lapsetkin tykkäävät minusta.
Me leikimme paljon yhdessä ja lapset silittelevät ja hellivät minua tuontuostakin.
Tässäkin kuvassa lapset leikkivät roolivaatteilla ja minä olin leikissä tietysti mukana istumalla laatikossa.
(Eikös olekin hyvä roolivaate. Mistä keksinkin olla laatikko-kissa 😺)



Kun aikomuksesi lähtee sydämestäsi.
oikeita asioita alkaa tapahtua.

-Tupu & Casper-

Banaanilettuja


 
Woi näitä viikonloppuja.
Soittelin tässä eilen pojalleni ja sanoin, että äiteellä menee nyt lujaa.
Joka viikonloppu on jotakin äksöniä tiedossa.
Niinpä eilenkin kävimme Murun äitiä katsomassa Sastamalan sairaalassa.
Tänään lähdemme Pojalle käymään ja otamme tulo matkalla veljeni vaimon meille kyläilemään.
Hän oli nähnyt sosiaalisessamediassa, että meille on hankitti kissa ja hän kissa-ihmisenä halusi tulla meille kissaterapiaan 😻




Tämä banaanilettujen ohje on kyllä niin hyvä ja maukas.
 Mikä ihaninta tässä ei ole paljo sokeria, kun kypsät banaanit tuovat itsessään niin mukavasti makeutta.

2 banaania
2 kananmunaa
2 tl sokeria
1/2 tl ruususuolaa
1 1/2 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
2 dl maitoa

Soseuta kypsä banaanit haarukalla.
Sekoita kaikki ainekset huolella sekaisin.
Anna lettutaikinan turvota ainakin puoli tuntia ennen paistamista.
Paista letut kauniin kullan keltaisisksi.
Naiti sellaisenaa tai  marjojen ja kermavaahdon tai vaniljajäätelön kanssa.



Casperi:
Minun on pakko autta tuota äitiä ruoan laitossa, kun eihän tuosta muuten mitään tulisi.
Onneksi sillä on mut niin nää kokkailuhommatkin luistaa paljon paremmin.

Mä oon nyt hieman luokkaantunut äiteen, se kun oli koko lauantai päivän menossa eikä ollut minua silittelemässä. No, onneksi tuo nuorimmainen tyttö antoi jakamatonta hellyyttä poikaystävänsä kanssa.
Mä olen kyllä niin rakastunt tuohon tyttöön nukunkin sen vieressä yöt.



Onnellisuuden salaisuus ei ole siinä että omistaa enemmän, 
vaan siinä että tarvitsaa vähemmän.

-Tupu & Cassu-

Siivousliinoja ja tunteen purkauksia



Täällä ollaan otettu taas puikot käteen ja alettu tekemään siivousliinoja.
Näistä langoista on nyt vaan päästävä eroon ennen kuin ostelen mitään muita lankoja.
Näin olen päättänyt.
Tilasin muuten taas vuoden tauon jälkeen itselleni Novita-lehden, että pääsen hifistelemään kaikkia niitä ihania neulomuksia. 
Jos se saisi minut innostumaan uusiin luomuksiin.
Nyt on tuo käsityö inspis ollut jossain taka-alalla, mutta monta muuta innoitusta on kyllä taasen puskenut taka-alalta esiin.

Olemme nyt Murun kanssa sisustaneet hieman tätä meitin huushollia.
No, osa syy tietenkin on nämä meidän eläimet eli huopia on tullut nojatuoleihin sekä sohvalle.
Samoin kukille kukkatasoja ja meidän yhteinen villitys lamput on nyt huomioitu. 
Emme näköjään kumpainenkaan pidä suorasta valosta vaan meillä on paljon jalka- sekä pöytälamppuja ympäri huushollia.

 


Casper:
Välillä minusta tuntuu, ettei tuo minun äiteeni oikein tajua mikä tässä elämässä on kaikkein tärkeintä.
Se kun tekee välillä, joitain niin tylsiä hommia.
Esim. Näpyttelee tietokonetta, kutoo tai kokkailee.
Eikä se sitten kerkiä paijailla minua tarpeeksi.
Minä kun olen kuitenkin semmoinen hellyydenkipeä pieni rakkaus pakkaus.
Joskus kun minua oikein ottaa päähän tuon äiteen puuhastelut, niin istun sen tietsikan päälle ja lopetan tyystin kaiken sen turhan touhotuksen.




Olen huomannut myös hyvän konstin saada äiteen huomion osakseni. Isken hampaani äiteen kukkiin niin jopas alkaa sekin tajuamaan mikä on elämässä tärkeys järjestys.
Tullaan me kuitenkin useimmiten hyvin juttuun ja kummatkin ollaan tyytyväisiä toisiimme sekä tähän maailman menoon.
(Vaikka en oikein ymmärrä, kun tuo äippä oikein hermostuu jostain kukkasten syömisestä tai niille astumiseta.)
😺



Takana mitä lie,
edessä valoa,
tässä hetkessä elämän suuri seikkailu.

-Tupu & Casper-

Ensi esittely



 Hei,
olen kaksi päivää sitten muuttanut tänne Tupun tupaan.
Syntymässäni nimekseni sain FI SilkKiss Charming Castor.
Ensin nimekseni piti jäädä Castor, mutta yht äkkiä minua alettiinkin sanoa Casperiksi.


Minulla oli täällä kotona odottamassa iso-veli Otto-poika sekä iso-serkku Sinuhe-kissa, joka on nyt väli-aikaisesti kodissani, kun hänen äitinsä on sairaalassa leikkauksessa.
Ensimmäiset kaksi päivää me hieman kyräilimme ja sähisimmekin toisillemme, mutta nyt on kaikki hyvin ja halin ja pusken kavereitani.
Olen todella hellyyden kipeä kissanpoikanen.
Ai niin, minä olen siis Turkin angora pentu ja olen nyt neljän kuukauden vanha.


Olen eloisa ja leikkisä, joskus Äitee luulee, että meitä kissoja on täällä huushollissa enemmänkin, mutta minä se vain leikin leluillani.
Alan teille pitämään tätä blogia Äiteen kanssa yhdessä.
Kerron hieman tuon Äiteen toilailusta ja hieman omistanikin.
Ruoka-ohjeet pysyvät kuitenkin mukana menossa.



Hyvät ystävät ovat kuin lumihiutaleita,
kaikki erilaisia ja kaikki kauniita.

-Tupu ja Casper-

Kahden kaalin gratiinia ja kissan elämää




Mukavaa alkanutta päivää teille.
Täällä on hieman huonommin nukuttu yö takana...
Me saimme eilen Sinuhe-kissan meille siksi aikaa, kun Murun Äiti on parantelemassa nilkaansa leikkauksen jälkeen.
Kissa-herra tutustui paikkoihin yöllä ja kävi parikertaa peuhaamassa sängyssämmekin.
No, nyt on kuitenkin uuteen aamuun herätty ja aamutoimet tehty.
Uunissa valmistuu lohikiusaus ja katselen lasten kanssa aamun lasten ohjelmia.
Eilen saimme vielä kuulla, että saamme lähteä hakemaan omaakin Casper-kissamme tänään illalla kotiin.
Eikä tässäkään vielä kaikki, vaan tyttäreni ja hänen poikaystävänsäkin tulee tänään yöksi luoksemme, kun käyvät täällä katsomassa tulevaa asuntoaan ja heilläkin on mukanaan kaksi kissanpoikastaan.
Tästä siis alkaa meillä oikein kissan elämää 😻😺



Meillä on nyt alku viikko herkulteltu erilaisilla kaaliruoilla.
Tämä parsa-,kukkakaalinen gratiini sai upean makunsa valkosipulituorejuustosta.


n. 500 g kukkakaalia
n. 400 g parsakaalia

Keittämiseen:

5 dl vettä
1 tl ruususuolaa

Juustokastike:

2 rkl margariiniä
3 rkl vehnäjauhoja
2 dl maitoa
2 dl vettä tai kaalien keitonlientä
1 kasvisliemikuutio
70 g sulatejuustoa
100 g valkosipulituotrejuustoa
vajaa 1 tl ruususuolaa
1/2 tl valkopippuria

Pilko kaalit kukinnoiksi ja puolita vielä isoimmat kukinnot.
Laita ne kiehuvaan veteen ja keitä niitä noin 5 minuuttia.
Niin, että kaalia alkaa olla kypsää (haarukalla kokeillessa kaali antaa periksi).
Kaiken kaalin ei tarvitse peittyä veteen vaan osa saa höyryttyä kattilassa.
Huom: Muista valuttaa kaalien keitinvesi talteen.

Ala tekemään gratiinikastiketta.
Laita pinnoitettuun kattilaan rasvaa ja jauhot sekoita ne hyvin keskenään.
Kaada joukkoon nesteet ja sekoittele niin kauan, että saat kastikkeesta tasaista ja kiiltävää kastiketta.
Pilko joukkoon sulatejuusto sekä tuorejuusto.
Anna juustojen sulaa kastikkeen joukkoon ja muista sekoitella kastiketta pohjaa myöten, ettei se pala pohjaan.
Mausta gratiinikastike ja kaada se uunivuokaan kaalien päälle.
Paista vuokaa uunissa 200 asteessa noin 20 minuuttia tai kunnes gratiini on saanut kauniin värin pintaansa.



Eihän se ole itseltä pois,
jos sanoo positiivisen ja kannustavan sanan toiselle.

-Tupu-

Juustokakkuja



 Hei taas, 
Täällä on niin intoa pursuava äitee immeinen tällä kertaa liikenteessä.
Kaikki asiat on paremmin kuin hyvin tällä hetkellä.
Vanhempi tyttäristäni laitteli tänään viestiä, että ovat löytäneet täältä Tampereelta asunnon, jota tulevat tällä viikolla kaysomaan. Olisihan se vallan ihanaa saada tytär taasen lähemmäksi asumaan.
Onhan tuo Porikin ihan ajomatkan päässä, mutta samassa kaupungissa asuminen olisi jo melkeinpä ylellistä herkkua.
Nuorimmainen taas on juuri kouluttautumassa uuteen työpaikkaansa.
Huh, mitä onnen tunteita tämä elämä voikaan tarjota.
Kaikilla lapsillani on asiat paremmin kuin hyvin.




Meillä vietettiin Murun pojan syntymäpäiviä viime viikonloppuna.
Kakuksi viikonlopun aktiivisen touhuilunkin takia päätin valmistaa hyydykekakun, ne kun on niin kätevän helppoja valmistaa ja makukin on niin herkullinen, ettei se jätä meillä ketään kylmäksi.
Kaiken lisäksi tämä kakku on ihana myös siksi, ettei se ole kauhean makea pläjäys.


pohja:

100 g gikestivekeksejä/kaurakeksejä
50 g margariiniä

täyte:

5 liivatelehteä
4 dl kuohukermaa
200 g vaniljatuorejuustoa
200 g kuningatarrahkaa
200 g vaniljarahka
(toiseen hyydykekakkuun lisäsin desim mustikoita ja vadelmia sekaan.)
1/2 dl sokeritonta marjamehua



Murskaa keksit pieniksi. Minä laitoin keksit pussiin ja murskasin ne kaulinta apuna käyttäen.
Sekoita keksimurut sekä huoneen lämpöinen margariinin keskenään. 
Laita irtopohjavuoan pohjalle leivinpaperi ja taputtele voi/keksiseos kakkuavuoan pohjalle.


Laita liivatteet kylmään veteen likoamaan. Vatkaa kermavaahto ja lisää siihen tuorejuusto sekä rahkat.
Keitä mehu kiehuvaksi ja lisää siihen puristetut liivatteet.
Sekoita kaikki hyvin sekaisin ja kaada pohjakeksin murujen päälle. Tasoita halutessasi tai jätä pinta hieman eloisaksi lusikan avulla.
Laita jääkaappiin hyytymään mielellään noin vuorokauden ajaksi.

Minä tein tämän kakkuni illalla ja aamulla sitten pääsimme nauttimaan herkusta.
Kakun irroittamiseksi vuoasta
vedin reunat voileipäveitsellä irti vuoasta ja asetin kakun tarjolle.





Kissanpäiviä ja koiran kujeita




Huh, olihan se taas viikonloppu.
Menoa ja meinikiä riitti koko viikonlopulle.
Kävelyä ystävän ja Otto-pojan kanssa lauantai- sekä sunnuntai-iltana.
Juttelua ja ihmettelyä...
Taasen on maailma parannettu ja pulistu kaikki asiat 😍

 


Lauantaina lähdimme Murun kanssa Orivedelle katsomaan meidän uutta perheenjäsentä.
Castoria, joka on Turkin angora-kissanpentu.
Tällä viikolla saamme Castorin kotiin, kunhan hän kerkiää käydä eläinlääkärillä sirutettavana.
Meille tulee tällä viikolla siis ensin tiistaina Sinuhe Murun Mutsin kissa ja sitten loppu viikosta Castor meidän oma kissamme.
Eikä Otto-poikaakaan saa unohtaa, hän on meidän ihana karvaturrimme
eli täällä tuvassa riittää kyllä touhua ja tohinaa edelleenkin.



Sunnuntaina taas vietimme Murun pojan syntymäpäiviä, 
mutta niistä sitten kakku-ohjeen kanssa hieman enemmän toisella kertaa.

Sunnuntai-iltana saimme vielä Murun kanssa inspiraation vaihtaa olohuoneessa paikkoja.
Että, olihan siinä yhdelle viikonlopulle touhuiluja.
Siinä sivussa valmistimme kakun ja kävimme ostelemassa kaikkea tarpeellista ja ei niin tarpeellista meidän Castorille 😻



Rakkauden ei tarvitse olla täydellistä,
vaan aitoa.

-Tupu-

Kaakaoiset korvapuustit pikajuureen


Meillä alkaa ensi viikolla hieman erilainen arki, kun Murun äiti joutuu jalkaleikkaukseen.
Murun Mutsi, joksi häntä sanotaan on antanut meille ison tehtävän. 
Me saamme hoitaa Mutsin Sinuhe-kissaa hänen ollessa toipilaana.
(Sinuhe-kissa on Egyptin mau rodultaan ja oikein ihana herrasmies.)
Nyt onkin mukavaa kertoille Sinuhen kuulumisia teille hänen meillä ollessaan.
Siispä ensi viikolla meillä alkaa hieman erilaiset päivitykset blogissani, mutta tottakai mukaan pääsee tuttuun tapaansa hoidokit sekä muukin kotimme konkkaronkka.

Siispä ensi viikkoa odotellessa...


Alkuviikosta vietettiin kansainvälistä korvapuustipäivää ja mekin laitoimme hoidokeiden kanssa oman kortemme kekoon ja valmistimme kaikki omia korvapuusteja omalle perheellemme.
Halusin tällä kertaa kokeilla kaakaomaidolla valmistettuja korvapuusteja.
Ja olihan ne hyviä. Toki voit kaakaomaidon vaihtaa tavalliseen maitoon.
Takaan, että reseptistä tulee yhtä herkullisia kummallakin vaihtoehdolla.

Pikajuuri:

5 dl kaakaomaitoa
4 dl vehnäjauhoja
2 pss kuivahiivaa
2 rkl sokeria

Taikina:

1 1/2 tl ruususuolaa
2 tl rouhittua kardemummaa
1 dl sokeria
2 kananmunaa
n. 10 dl vehnäjauhoja
100 g sulatettua margariiniä

Täyte:

voita
sokeria
kanelia

Pinnalle:

kananmunaa
raesokeria




Ota voi hyvissä ajoin huoneenlämpöön. 
Lämmitä maito noin 42 asteiseksi (vähän kädenlämpöistä lämpimämmäksi). Yhdistä vehnäjauhot kuivahiivan kanssa ja sekoita. Lisää jauho-kuivahiivaseos lämpimän maidon joukkoon. Lisää myös sokeri. Sekoita taikinaa hyvin. Peitä löysä taikina leivinliinalla. Anna kohota noin 15 - 20 minuuttia
Lisää suola, kardemumma, sokeri ja kananmunat samoin jauhot. Vaivaa taikinaa hyvin. 
Lisää voi, kun taikina alkaa irtoilla kulhon reunoista jatka vaivaamista niin kauan, että voi on sekoittunut taikinaan
Kaada taikina pöydälle. 
Jaa se kahteen osaan 
(leivo ensin puolet) . Alusta taikinaa käsillä niin, että saat aikaan kiinteä pallo, joka ei tartu pöytään. Käytä apuna vähän jauhoja. Taputtele taikinaa ohuemmaksi ja kauli siitä iso, jopa 40 x 50 cm levy.
Voitele levy voilla. Ripottele päälle sokeria ja kanelia. Kääri levy rullalleLeikkaa rullasta paloja vinottain (joka toinen eri suuntaan). Paina korvapuusteihin keskelle kolo. Siirrä puustit pellille leivinpaperin päälle. Leivo toinen puolikas taikinasta vastaavasti.
Kohota puusteja pellillä n. 30 minuutin leivinliinan alla. Voitele korvapuustit kananmunalla juuri ennen paistamista. 
Ripottele päälle vielä raesokeria. 
Paista 225 asteessa uunin keskitasolla noin 10 minuuttia, kunnes puustien väri on kauniin kullanruskea.



Mitä jos olisimme vain iloisia siitä kaikesta,
mitä meillä on.

-Tupu-

Lime-uunilohi


Elämäni on hieman yli puolen vuoden aikana muuttunut aivan totaalisesti.
Elämääni on tullut niin paljon sisältöä, Murua, Otto-koiraa (Euraasier ja Suomen muotovalio), Murun poikaa, Murun äitiä ja 
Sinuhea ihanaa Egyptin mauta (kissaa).

Nyt vaan kaikki on niin hyvin...



...Ja lisää haaveita on toteutumassa aivan lähiaikoina.
Jos kaikki menee niinkuin pitää bloginikin voi hieman muuttua.
Mutta näistä parin kuukauden sisään hieman enemmän, kun aika on kypsä ja kaikki asiat napsahtaa paikoilleen.


 

3 pientä lohifilettä
vajaa 1 tl ruususuolaa
1/2 tl sitruunapippuria
1 rkl kuivattua tilliä
1 pienen limen mehu
2 dl ruokakermaa


Laita lohet nahkapuoli alaspäin uunivuokaan.
Mausta kalat ja kaada päälle kerma/limemehuseos.
Laita uuniin 225 asteeseen 30 minuutiksi.

Tarjoilin lohet lohkoperunoiden sekä raikkaan salaatin kanssa.



Heti kun näin sinut tiesin,
suuri seikkailu on alkamassa.

-Tupu-

 

Lindströminpihvejä


 Huh, mikä viikko onkaan takana.
Pettymyksiä, sekä epä-onnea on nyt ollut parin viikon aikana, mutta ei anneta niiden lannistaa.
Elämästä pitää löytää ne onnen hippuset ja jättää murheet taka-alalle.
Tänään saan pitkästä-aikaa iltapäivästä pari tuntia vapaaksi ja aijon käyttää sen nauttien hyvistä asioista enkä mieti mitään nekatiivista.

No, kokka kohti onnellista ja ihanaa viikonloppua...
Siihen kuuluu ainakin Muru, Otto-haukku, nuorin tytöistä ja hänen poikaystävänsä sekä viikonloppuna saan nähdä myös Murun poikaa ja lenkkiseuraakin olen odottamassa parhaasta ystävästäni.
Näistä kaikista saan nauttia viikonlopun aikana 💖




Vanhemmalla tyttärelläni taas tämä viikonloppu mullistaa koko elämän.
Hän saa huomenna hakea poikaystävänsä kanssa kaksi ihanan suloista pehmeää pakettia kotiinsa Poriin.
Epäilen kyllä suuresti, että meidän on Murun kanssa pakko lähteä Poriin kyläilemään aivan pika puoliin 😍
Mutta sitä ennen saan onneksi tuhat ja sata kuvaa tyttäreltäni näistä ihanista kissoista.




Meillä on hoidokeiden kanssa ollut tämä syksy sadonkorjuu aikaa ja olemme käyneet eri vihanneksia läpi niin maistellen, kuin tutkienkin.
Viimeiseksi mutta ei vähäisemmäksi meillä tupsahti juureksista punajuuri ja siitä teimme herkullisia lindströminpihvejä.

400 g sika-nautajauhelihaa
1 sipuli
1 dl ruokakermaa
(1/2 dl punajuurten lientä)
1/2 dl korppujauhoja (voileipäkeksi murua)
1 kananmuna
1 tl ruususuolaa
1tl kuivattua timjamia
1 tl rouhittua mustapippuria
2 keitettyä ja raastettua punajuurta

Sekoita kaikki ainekset hyvin sekaisin ja anna makustua jääkaapissa hetken aikaa.
Kostuta kädet ja tee jauhelihamassasta saman kokoisia pihvejä.
Paista pihvit paistinpannulla kypsiksi.
Paista vielä lopuksi pihvien päälle sipulirenkaita.
Ripottele vielä halutessasi kapriksiapihvien pinnalle.
Minä tarjoilin omat pihvini perunamuusin ja raikkaan salaatin kera.
Ei muutakuin kokkailemaan.



Se tuska mitä tunnet tänään, 
on se vahvuus,
jota tunnet huomenna.

-Tupu-