Tomaattinen pekonipasta



Tämä tomaattinen pekonipasta sai alkunsa aivan extemporee.
Sen näkee jo kuvastakin, ei keretty edes lautasta siivota vaan annos lähti ja nopeasti syötäväksi. 
Ja oli kuulemma hyvää on.

Mutta olen ylpeä, että sain jotain nopeesti aikaiseksi .

Yhdestä ainoasta lauseesta jonka teinini sanoi viisitoista vaille kahdeksan illalla.
"En ole syönyt tänään mitään täyttävää kunnon ruokaa. Miksi et jättänyt minulle tomaattista pasta-broilerikeittoa?"
No, hernesoppa ei siis ollut tehnyt kauppansa.

No, mitäs äidin pääkopassa tässä kohaa liikkuu... Apua. Oonko mää huono äiti. Lapsi ei oo syönyt kuulemansa mukaan siis yhtikäs mitään.

No, meillä tosiaan syödään aina perheen sekä hoidokeiden kanssa seuraavanpäivän ruoat jos niitä on jäänyt sekä sen päivän listalla olevaa annosta. 
No, nyt oli nämä herkullisetruoat tehnyt hoidokeille ja Ukkoselleni niin hyvin kauppansa päivän aikana, että jouduin tekemään itselleni ja tytölle perinteistä tölkki hernesoppaa, jota on aina varalla säilykekaapissamme. (Eli en minäkään aina osaa arvioida, kuinka paljon sitä ruokaa oikeni menee.

Siispä sanoin, että odotappas puolituntia niin ruoka on valmista syötäväksi.
Kysyin kumpaa teen avokadopastaa vaiko tätä tomaattista pekonipastaa ja nyt tiedättekin jo vastauksen, jonka tytöltä sain eli tomaattinen pekonipasta vei voiton.




Siispä kaksi kattilaa levylle toiseen pastan keitinvesi ja toiseen pekoni siivut sekä valkosipuli ja tavallinen sipuli silppuna.
Paistele hyvä tovi keskilämmöllä, mutta älä anna sipulin kärähtää.
Tässä vaiheessa alkaa pasta vesi kiehua, lisää siis suola ja pasta veden joukkoon.

Sitten onkin kuorittujen tomaattisäilykkeiden vuoro päästä sipuli/pekoniseoksen joukkoon.




Mausta samalla kastike suolalla ja sokerilla sekä kunnon kukkuralla basilikaa.


Tässä näette oman maustehyllyni, jonka olen itse tuunannut näin hoitotätille sopivaksi pilttipurkein.
Ensin ajattelin, että maalaan kannet muiden näkemieni maustepurkkien tavoin mattamustiksi. (Ostin jo maalinkin) 
Mutta tulin katumapäälle ja jätin nämä aivan pilttipurkin kansiksi, vaikka muuten en tuota punaista meidän sisustuksessa kovasti suosikkaan.
Paitsi tietenkin nyt kun joulu pikkuhiljaa tekee tuloaan.

Mutta nyt minä hyppäsin taasen tuosta olennaisesta eli pastan teosta aivan muuihin juttuihin.
Siis jatketaan...




Kun pasta on puoli kypsää laita se sekä keitinlientä kastikkeen joukkoon.
Raasta joukkoon parmesaania ja paljon rouhittua mustapippuria.

Tässä kohtaa alkaa maistelu ja jos tuntuu, että maku tarvitsee korjaamista suosittelen chiliä maun mukaan.
Samoin tuo sokeri ja suola pieninä määrinä tekee aivan huomattavia makueroja ruokaan. Siis kokeilkaa pieni hyppysellinen kerrallaan. Esim. joskus olen lisännyt sokeria jopa tupla määrän, jos tuntuu liian happamelta.
Maistellen pikkuhiljaa tulee aivan mielettömät maut ruoasta esiin, siis uskalla koittaa leikitellä mausteilla.




Teen tästä samasta ruoasta vielä seuraavaksi päiväksi aivan"erilaise ruoan".
Joten pysyppäs kuulolla, jos vain kiinnostaa. 

Itse tunnustaudun intohimoiseksi edellispäivän ruoan tuunaajaksi.
Yleensä ne parhaimmat ideat syttyvät juuri edellispäivän ruoasta ja kukaan ei oikeastan edes tiedä syövänsä edellispäivän ruokaa 😘.
Vai onko se sittenkin niin, että perheessäni elää teini joka ei haluaisi kahtena päivänä samaa ruokaa.


Kommentit