torstai 29. lokakuuta 2015

Tulta päin




Oli aivan pakko laittaa olohuoneeseen takka päälle, kun nyt tuli eilen noita koivuklapeja vinopino.
Ne räiskyy niin iloisen kotoisasti tuolla kakluunissa.
Vaikka millään ei meinannut taas syttyä, tuo mun liekkini.
Tykkään niin tuolla koivuntuohella sytytellä, mutta näissä sisällä olevissa puissa oli nyt nirkoisesti tuohta.
Lopulta jouduin hakemaan tuon Ukkoseni kätköistä oikein kunnon sytykettä, jotta tuo mun rakkaus saatiin leimahtamaan.

Tässä olisi vielä vaikka kuinka noita syys hommeleitakin tekemättä ja mitään raskaita töitä ei saisi tehdä ainakaan kahteen viikkoon.
Täytyy muistuttaa tuota Ukkostani, että kaatelee vedet noista isoista saaveista ennen kunnon yö pakkasia. Jonain kauniina päivänä halkee meitin saavit tuolla ulkona.
Kasvihuoneessa oleva iso saavi meinaa unohtua, kun siellä käy enään niin harvakseltaan näin loppu syksystä.
Mutta arvatkaapa muistanko ikinä päivällä sanoo tätä Ukkoselle ja illat taas Ukko on tuolla saunan lämmitys puuhissa.
No, nyt Ukkosellani on työn alla tuo saunatupa ja sen tyhjentely turhista tavaroista, että saataisiin sinne tuo uusi sohva mahtumaan.
Uusi ja uusi, Mumskun vanha, mutta meille uusi ja hyvä kuntoinen sellainen.

Pyykit on nyt odottanut tuossa koko viikon viikaajaansa. Mutta en ota pulttia, nyt mennään rauhallisesti. Kyllä ne siitä viikaantuu viimmeistään silloin, kun uusi koneellinen on tulossa kuivumaan.

Olen nyt lukenut tuolla pedissä, toipilas aikana paljon kirjoja. Kolmatta kirjaa mennään jo tälle viikolle, että hyvä tahti on päällänsä.

Pst:Ukkoseni luki tän mun jutun ennen kun laitoin tän teille ja puhuin sille, että huomenna mentäis ostaan eteiseen lattia maalit ja päästäisiin se hiomaan ensi kuussa.
Arvatkaa minkä motkotuksen se mulle piti, että nyt sä oot jo alkamassa vaikka sun´mitä juttua ja kaksi viikkoa pitäsi rauhallisesti ottaa.

Niin, että hiljaa hyvä tulee :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Mukavaa kun kommentoit :)