kotiliesi

perjantai 24. tammikuuta 2014

Savipataleipä


TERVETULOA SANNA LUKEMAAN BLOGIANI.

Tänään heti aamulla rullailin kaikki matot ja vein ulos tuulettumaan.
Tamppasin ja saivat kölliä lumihangessa koko päivän. 
Hoidokeiden päiväunien jälkeen Ukkoseni imuroi ja heti hoidokeiden lähdettyä minä luuttusin lattiat.
Nyt sain siivottua muut paikat ja on ihanaa aloittaa viikonloppun vietto.

Leivoin tänään myös leipää tuli niin sukkelasti samalla kertaa makaronilaatikon kanssa. Ohjeen nappasin eilen tulleesta Leivotaan-lehdestä.

Leipä onkin tehnyt hyvin kauppansa samoin kuin makaroonilaatikkokin.
Mutta onhan meitä ollut syöjiäkin kummallakin tytöllä on kaveri ja poikani tyttöystävänsä kanssa. 
Minä niin tykkään, kun talossa on elämää sekä ruoat ja leivät maittaa ja saa alkaa taas miettimään mitä kivaa sitä seuraavaksi keksisi tehdä.

50 g hiivaa
4 dl vettä
2 dl viiliä
1/2 dl rapsiöljyä
2 tl (ruusu)suolaa
1 dl vaaleaa siirappia (miulla oli tummaa)
12-15 dl sämpyläjauhoja
(minulla taikinaan taas meni 10 dl hiivaleipäjauhoja)

Liota savipata kokonaan veteen, vaikka tiskialtaaseen.
Anna padan imeä vettä siihen asti, kun taikina on kohonnut ensimmäisen kerran.
Liota hiiva kädenlämpöiseen veteen.
Lisää joukkoon viili, öljy, suola, siirappi ja jauhot vähän kerrallaan.
Vaivaa taikinaksi ja alusta kolmisen minuuttia.
(Itse tein koneella ja jätin tarkoituksella taikinan hieman löysäksi.)
Kohota liinan alla noin tunti.
(Itse laita nykyään aina taikinan kohoamaan uuniin ja valon päälle. Näin saa hieman lämpöä ja on vedottomassa paikassa.)
Kaada taikina öljyllä voideltuun savipataan ja ripottele jauhoja pinnalle. Taputtele leivän pinta ja reunat suhtkoht sileiksi. 
Leikkaa kolme viiltoa leivän pintaan ja sulje kansi.
Nosta pata kylmään uuniin alatasolle.
 Säädä uuni 200 asteeseen ja paista leipää noin tunti.
Anna leivän jäähtyä ilman kantta.

Aika hassu leipä vai mitä? Savipadan kahvatkin ihanasti näkyvissä.
Vanhin tytöistä nauroi, että leipäähän voi nyt vaikka kantaa.


2 kommenttia:

  1. Tosi mukavaa luettavaa ja katsottavaa nämä postauksesi. Niin kuin nyt tämä savipataleipäkin! Luovaa ajattelua, tekemistä ja silmänruokaa. Luen blogiasi mielleäni vaikken ehdi kuin joitakin vinkkejäsi kokeilla. Kiitokset! :)

    VastaaPoista
  2. Kiitos Taina. Kyllähän se mieltä lämmittää kovasti kun on lukijoita ja eihän tavallisessa perheessä tähän malliin edes kerkiä ruokaa tehdä mitä meidän huushollista.

    VastaaPoista

Mukavaa kun kommentoit :)