sunnuntai 28. elokuuta 2011

Lihamureke hunaja sipulilla


TERVETULOA JAANA LUKIJOIDEN JOUKKOON.
(voi kuinka ihanaa kuusikymmentä lukijaa, en olisi kyllä ikinä uskonut tätä.)

Herkuttelimme muusilla ja murekkeella. Välillä haluaa jotain erilaista ruoan höysteeksi ja nyt kokeilussa oli hunaja punasipulit. Olivat todella suussasulavan herkullisia.(Ampiainenkin ihastui niihin kaksi kertaa joutui isäntä keskeyttämään ruokailunsa kun aina tuli ampiainen sipulia tuoksuttamaan.)

Käväisimme tänään mummolla ja sain taas vanhoja ruoka-ohjeita, joita mumsku saa naapurissaan asuvalta rouvalta. Hän kun on tälläinen reseptien keräilijä kuten minäkin ja nyt minä olen saanut kunnian saada nämä reseptit itselleni. Vanhimmat reseptit taisivat olla 1970 luvun lehdistä.
Arvatkaa vaan kuinka olen ollut innoissani.

2 dl kermaviiliä
1 kananmuna
1/2 dl korppujauhoja
1 sipuli
1 tl suolaa
1 tl yrttimaustetta
1/2 tl mustapippuria
140 g pekonia
700 g jauhelihaa
1 dl kermaa
LISÄKSI:
4 punasipulia
3 rkl hunajaa

Sekoita kermaviili ja kananmuna sekä korppujauho keskenään. Kuori ja hienonna sipuli. Lisää korppujauhoseokseen sipuli, mausteet, kuutioitu pekoni ja jauheliha. Sekoita tasaiseksi massaksi. Muotoile seoksesta mureke uunivuokaan.
Kaadoin jääkaapista kerman lopun murekkeen päälle.
Kuori ja viipaloi sipulit. Sekoita niihin hunaja ja nosta ne uunivuokaan murekkeen kanssa. Paista 200 asteessa noin 50 minuuttia.


4 kommenttia:

  1. Näyttääpä herkulliselta! Itse juuri kävin reseptejä ja kirjoja läpi ja karsin aika rankalla kädellä, nyt on vino pino kaikenlaisia odottamassa kierrätystä :)

    VastaaPoista
  2. Kiitos kommentistasi, meillä nyt kun tilaa on olen huomannut itsestäni sellaisen huonon piirteen, että tulee säilyteltyä kaiken maailman tavaroita muka jos joskus tarvitsisi.

    VastaaPoista
  3. Mukavaa että olet perinteen säilyttäjä, siis ruokaohjeitten suhteen. Se tekee siitä vielä koskettavamman kun ohjeet on oman suvun naisten keittiöstä.
    Vähän sama idea on minunkin tuvassa. Perinnetietoa joka yhdistää sukupolvet.

    VastaaPoista
  4. Kiitos Anna kommentistasi.
    Kaikista mielenkiintoisempia olisi anoppini karjalaiset reseptit. Harmi vaan etten asiaa aikanani tajunnut, nyt se on liian myöhäistä.

    VastaaPoista

Mukavaa kun kommentoit :)